SLPL ry TIEDOTE 1.3.2019 JULKAISUVAPAA 1.3.2019

HS kirjoitti pääkirjoituksessaan jo 4.11.2009, että merenkulun verohelpotuksia ja -kilpailua voi teorian pohjalta paheksua, mutta Suomen lipun alla purjehtivaa kauppalaivastoa tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitoon. Huoltovarmuus ponnahtaa usein esille, mutta mitä sillä oikeasti tarkoitetaan?

Huoltovarmuudella saatetaan yleisellä tasolla tarkoittaa väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja tuotannon turvaamista kaikissa olosuhteissa kansallisin toimenpitein. Logistiikan toimivuudella on siten tärkeä rooli huoltovarmuuden kannalta. Jos siis alukset ovat suomalaisia, niin silloinhan huoltovarmuus on turvattu, vai onko? Kysymykseen ei ole helppo vastata yksiselitteisesti, mutta yleisellä tasolla saattaa helposti erehtyä kuvittelemaan, että jos alus on suomalainen niin sen henkilökunta on suomalaista ja huoltovarmuus on turvattu. Näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole.

Suomalaisiin aluksiin on palkattu merkittävä määrä EU:n ulkopuolista työvoimaa määräaikaisilla työsopimuksilla, joiden työsopimus- ja palkkausehdot eivät määrity suomalaisen työlainsäädännön ja palkkausehtojen mukaisesti. Suomen lippua käyttäviä varustamoita tuetaan verorahoilla suomalaisen työllisyyden tukemiseksi ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi sekä ideana on, että Suomen lipun alla oleviin aluksiin sovelletaan Suomen lakia sekä normi- että poikkeusolosuhteissa ja edistää työllisyyttä. Tukea maksetaan varustamoille arviolta n 80-90 milj euroa vuodessa. Vuonna 2017 Suomen kauppa-alusluettelon mukaan tuen piiriin kuului 117 alusta, joista 101 oli lastialuksia ja 16 oli matkustaja-aluksia.

Tukien maksamisen edellytyksiksi asetettiin aikoinaan, että sekamiehityssopimuksia solmittaisiin Suomen Varustamot ry:n ja meriliittojen välillä. Miehityssopimuksen tarkoituksena oli turvata suomalaisten merenkulkijoiden työpaikat sitomalla sekamiehitys tonniston lisäämiseen. HS toteaa osuvasti pääkirjoituksessaan 4.11.2009, että on oikeutettua odottaa, että varustamot pitävät lupauksensa suomalaisen kauppalaivaston kasvattamisesta.

Suomen Laivanpäällystöliiton käsityksen mukaan lupaukset ja odotukset eivät ole toteutuneet. Traficomin kauppalaivaston vuositilaston mukaan, alusten lukumäärä on pysynyt suhteellisen vakaana, eikä suuria muutoksia alusten lukumäärissä ole tapahtunut vuosien 2010-2017 välillä. (Kauppalaivaston vuositilasto https://www.traficom.fi/fi/kauppalaivaston-vuositilasto) Traficomin vuositilastosta 2017 (https://www.traficom.fi/…/30924-Kauppalaivasto_2017_vuositi…) on kuitenkin samalla havaittavissa kuviosta nro 12 s. 26, että merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet vuosina 2000–2017 ovat vähentyneet merkittävästi. Sekamiehityssopimusta on siten tilastotiedon perusteella käytetty nimenomaisesti sen alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti, eli vähentämään suomalaisia työpaikkoja kuitenkaan kasvattamatta kauppalaivaston osuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alkuvuodesta pyytänyt merenkulunjärjestöiltä kannanottoa ministeriössä käsiteltävänä olevassa asiassa, joka koskee alusrekisterilainsäädännön muuttamista siten, että Suomi sallisi Suomen alusrekisteriin merkityn aluksen rekisteröimisen toisen valtion alusrekisteriin, eli niin sanotun kaksoisrekisteröinnin. Suomen Laivanpäällystäliitto on paheksunut sekä suullisessa että kirjallisessa esityksessä sitä, että Suomi sallisi alusten kaksoisrekisteröinnin. 
Nykyisin voimassa oleva alusrekisterilainsäädäntö on jo joustava salliessaan muiden kuin puhtaasti suomalaisena pidettävien alusten rekisteröinnin Suomeen, tosin tietyin edellytyksin, joihin poistaminen toisen valtion alusrekisteristä kuuluu. Mikäli tämä edellytys kumottaisiin, muutoin suomalaisena pidettävien alusten kaksoisrekisteröinti toisen valtion alusrekisteriin mahdollistaisi sen, että aluksella työskentelevien merenkulkijoiden työsopimussuhteisiin voitaisiin noudattaa muun valtion lainsäädäntöä. Tämä tulisi johtamaan suomalaisten merityöpaikkojen pikaiseen katoamiseen. Suomalaiset merenkulkijat korvattaisiin EU:n ulkopuolelta tulevilla työntekijöillä. Merityöpaikkojen häviäminen johtaisi myös merenkulkualan koulutuksen loppumiseen ja romuttumiseen. Kaikilla näillä muutoksilla tulisi olemaan ratkaiseva merkitys suomalaisen meriklusterin tulevaisuudelle sekä Suomen huoltovarmuudelle.

Maanpuolustuksen kannalta liikenne- ja viestintäministeriön pohtima vaihtoehto kaksoisrekisteröinnille on todella ongelmallinen. Lähtökohta ja usein noudatettu periaate on ollut se, että sen maan lakia noudatetaan laivalla, jonka lippu laivan perässä liehuu. Jos siis aluksen lippu voidaan vaihtaa kesken merimatkan, niin myös laivan kontrolli siirtyy sille lippuvaltiolle, jonka lippua alus kantaa. Tuskin kukaan edes kuvittelee, että Suomella olisi mitään sanavaltaa tai päätäntävaltaa esim. Bahaman, Venäjän, Italian tai muun maan lippua kantavaan alukseen, jonka henkilökunta on EUn ulkopuolista työvoimaa.

Erityisesti huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen kannalta ministeriön tutkima vaihtoehto on siis todella ongelmallinen. Ehdotuksella on, jos se toteutuu, myös erittäin suuri vaikutus merimiesten työ-oloihin ja työehtoihin.

Suoman Varustamot ry on esittänyt Suomen Laivanpäällystöliitolle, että sekamiehityksen määrää kasvatettaisiin entisestään suomalaisilla aluksilla. Samat perusteet kuin aikaisemmin on esitetty uudelleen. Niiden mukaan alusten lukumäärä kasvaisi ja suomalaisten työpaikat laivoilla lisääntyisivät. Traficomin tilastot puhuvat karua kieltä tämän toteutumattoman lupauksen suhteen. Alusten lukumäärä ei ole noussut ja työpaikat ovat suuressa kuvassa vähentyneet. Näin ollen Suomen Varustamot ry:n esitystä on tilastojen ja toteutuman valossa pidettävä epäuskottavana, vaikkakin yksittäisillä toimijoilla onkin saattanut esiintyä työpaikkojen kasvua.

Liiton hallitus kokoontui pohtimaan työmarkkinatilannetta kokouksessaan 28.2.2019, jossa todettiin, että liitto on jo osaltaan ratkaissut sekamiehitykseen liittyvän kysymyksen solmimalla Suomen Varustamot ry:n kanssa junioriperämiessopimuksen. Sopimus mahdollistaa suomalaisen työvoiman käyttämisen tilapäisesti ja määräaikaisissa työsuhteissa käytännössä samoin ehdoin kuin EU:n ulkopuolisen työvoiman käytön. Edellytyksiä laajentaa sekamiehityssopimusta miltään osin Suomen Varustamot ry:n kanssa ei ole. Käytössä oleva järjestelmä mahdollistaa jo alemmilla työvoimakustannuksilla varustamoiden säästötavoitteiden saavuttamisen, eikä sen toteuttamiseksi tarvita EU:n ulkopuolista työvoimaa. Paheksuntaa on aiheuttanut myös huoltovarmuuden kannalta kriittisen ja valtion strategisessa osittaisessa omistuksessa olevien säiliöalusten sekamiehittäminen nyt ja tulevaisuudessa EU:n ulkopuolisella halpatyövoimalla merenkulun huoltovarmuudesta ja kolmikannassa tehdyistä sopimuksista piittaamatta. Suomen Laivanpäällystöliitto kysyykin, onko tämä omistajien ja valtiovallan todellinen tahtotila kansallisen merenkulun korkeatasoisen koulutuksen ja osaavan kansallisen työvoiman turvaamiseksi? Myöskin huoltovarmuuskeskuksen vesiliikennepoolin toimiminen Suomen Varustamojen palkkalistoilla asettuu kyseenalaiseen valoon tahtotilojen edessä.

Suomen Varustamot ry ei ole tällä liittokierroksella suostunut poistamaan vaatimustaan sekamiehityksen lisäämisestä ja soveltamisalan laajentamisesta. Liiton hallitus on todennut surukseen, että ainoa tapa edetä neuvotteluissa Suomen Varustamot ry:n kanssa on antaa lakkovaroitus. Muutkaan meriliitot eivät ole edenneet neuvotteluissaan ilman lakkovaroituksen antamista, joten Suomen Varustamot ry:n neuvottelutavoite on selkeästi se, että kaikki liitot osallistuvat valtakunnansovittelijan johtamaan sovitteluun.
Ilmoitus työnseisauksesta on annettu 1.3.2019. Mikäli osapuolten välillä ei ole saavutettu ratkaisua uusista työehtosopimuksista niin työnseisaus alkaa la 16.3.2019 klo 06.00. Keskeisimmät kiistakysymykset koskevat sekamiehityksen lisäämistä, merenkulun yhteistoimintasopimuksen toimimattomuutta ja työehtosopimuksien noudattamista.

Selitys Suomen Varustamot ry:n ja Suomen Laivanpäällystön työehtoja koskevaan neuvotteluiden kariutumiseen ei löydy varustamojen talouskasvusta. Suomalaisilla varustamoilla menee taloudellisesti hyvin ja varustamot tahkoavat ennätystulosta. Esim. Finnlines-konsernin tulos tammi–joulukuulta 2018 parani 12,5 miljoonaa euroa ja nousi 95,1 miljoonaan euroon. Myös liikevaihto kasvoi 9,9 prosentilla ja oli 589,4 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2018. Viimeisen vuosineljänneksen aikana lastimäärät pysyivät vahvoina, mikä nosti liikevaihdon 141,5 miljoonaan euroon edellisen vuoden 131,8 miljoonasta eurosta. Loka–joulukuun tulos oli 19,7 (14,8) miljoonaa euroa (https://www.finnlines.com/…/tilinpaatos-2018-ja-tuloskatsau…). Myös Aspo konserniin kuuluva ESL Shipping paransi vuonna 2018 kannattavuuttaan ja sen liikevoitto oli 15,1 miljoonaa euroa (13,5). Liikevoitto sisältää 0,9 Me yrityshankintaan liittyviä järjestelykuluja. Varustamon liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 51 % ja oli 120,1 miljoonaa euroa (79,3). Vuonna 2018 ESL Shipping kuljetti lasteja 13,4 miljoonaa tonnia (11,4) (https://www.aspo.com/fi/tiedotteet). Nämä ovat esimerkkejä maailmanluokan tuloksia toimialoillaan.

Syy neuvottelujen kariutumiselle on pitkälti sama kuin käytännössä lähes kaikissa kuluvan liittokierroksen meriliittojen neuvotteluongelmissa: Varustamoiden kohtuuttomat vaatimukset halpatyövoiman käytöstä ja vastuuton neuvottelukulttuuri.

Suomen Laivanpäällystöliitto on tehnyt voitavansa tässä neuvottelutilanteessa, mutta Suomen Varustamot ry ei ole suostunut poistamaan vaatimustaan EU -työvoiman vähentämisestä sekamiehityksen kautta. Tämä on kynnyskysymys liitolle ja Traficomin julkaisemien tilastojen valossa voidaankin todeta, että työpaikat ovat vähentyneet eivätkä lisääntyneet. Raamisopimuksen tarkoituksena oli kuitenkin lisätä suomalaisia työpaikkoja eikä vähentää niitä. Tämä varustamoiden vuonna 2009 antama lupaus ei tilastojen valossa ole toteutunut ja voidaankin perustellusti kysyä, että voidaanko varustamoiden antamiin lupauksiin enää luottaa vai tulisiko varustamoilta edellyttää näyttöä jo aikaisemmin vuonna 2009 annettujen lupausten toteuttamisesta. On myös kyseenalaista, vastaako varustamojen toimintaan sidottu Suomen merenkulun tukijärjestelmä vuonna 2009 sovittua raamisopimusta.

Lisätietoja:
Johan Ramsland
Toiminnanjohtaja 
Suomen Laivanpäällystöliitto ry
0406672227



TRAFICOM.FI
Kauppalaivaston vuositilasto | Traficom
Vuosittain julkaistava Kauppalaivastotilasto sisältää tietoja Suomessa rekisteröidystä kauppalaivastosta, kauppa-alusluetteloon merkityistä aluksista, aluskiinnityksistä ja merimiesten määristä. Tilasto julkaistaan aina kesä-heinäkuun vaihteessa.
 

Uutisia

11.07.2019
SLPL:n rapuristeily Tampereella M/S Silver Sky lauantaina 31.8.2019 klo 19.00 -22.00.
Koko Suomen piirikokous pidetään ennen risteilyä klo 16.30 paikkana saunaravintola Kuuma, Laukontorin ranta 2.kerros, vasen puoli (ravintola sijaitsee risteilylaiturin vieressä). Piirikokouksen voi osallistua vaikka ei osallistuisi risteilyyn ja toisinpäi
Lue lisää >>
02.07.2019
Liiton toimisto suljettu 8.7-2.8.2019
Lue lisää >>
24.06.2019
Onko kesäduuni plakkarissa?
Oheiselta videolta voit poimia oman muistilistan, mitä kaikkea pitikään huomioida työtä hakiessa, vastaanottaessa ja työsuhteen päättyessä. Mitä seuraavaksi?
Lue lisää >>
18.06.2019
ttk: Merenkulkualan työsuojen perusteet 8.-10.10.2019
Lue lisää >>
13.06.2019
Tervetuloa Onni oppia, ilo osata! -tapahtumaan 17.6.2019
Sitra ja kymmenet yhteistyökumppanit ovat yhdessä rakentaneet keskustakirjasto Oodiin päivän, joka käsittelee elinikäistä oppimista laaja-alaisesti ja kattavasti.
Lue lisää >>
10.06.2019
Turun piirikokous ma 17.6.2019
Lue lisää >>
24.05.2019
Tampereen piirikokous ke 29.5.2019
Lue lisää >>
16.05.2019
Linnanmäkirannekkeet liiton jäsenille 29e!
Lue lisää >>
13.05.2019
Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan varsinainen kokous 24.5.2019 klo 8.30
Lue lisää >>
13.05.2019
Oulun piirikokous 22.5.2019
Lue lisää >>
Uutisarkistoon